MMA, joka tunnetaan täysin metyylimetakrylaattina, on tärkeä raaka-aine polymetyylimetakrylaatin (PMMA) tuotannossa, joka tunnetaan myös yleisesti akryylinä. PMMA:n toimialan sopeutumisen kehittymisen myötä MMA-toimialan ketjun kehitys on painunut taaksepäin. Selvityksen mukaan MMA:lla on kolme päätuotantoprosessia, jotka ovat asetonisyaanihydriinimenetelmä (ACH-menetelmä), eteenin karbonylointimenetelmä ja isobuteenihapetusmenetelmä (C4-menetelmä). Tällä hetkellä ACH-menetelmää ja C4-menetelmää käytetään pääasiassa kiinalaisissa tuotantoyrityksissä, eikä eteenin karbonylointimenetelmälle ole teollista tuotantoyksikköä.

Tutkimuksemme MMA-arvoketjusta analysoi edellä mainitut kolme tuotantoprosessia ja pääasiallinen loppupään PMMA-hintakehä.

Kuva 1 Vuokaavio MMA-teollisuusketjusta eri prosesseilla (Kuvan lähde: Chemical Industry)

Toimialaketju I: ACH-menetelmä MMA-arvoketju
ACH-menetelmän MMA:n tuotantoprosessissa pääraaka-aineet ovat asetoni ja syaanihappo, jossa syaanivetyhappoa syntyy akryylinitriilin sivutuotteena, sekä apu-metanoli, joten teollisuus käyttää yleensä asetonia, akryylinitriiliä ja metanolia kustannusten laskennassa. raaka-aineiden koostumus. Niistä asetonia 0,69 tonnia ja akryylinitriiliä 0,32 tonnia ja metanolia 0,35 tonnia lasketaan yksikkökulutukseksi. ACH-menetelmän MMA:n kustannuskoostumuksessa asetonikustannukset muodostavat suurimman osan, seuraavaksi akryylinitriilin sivutuotteena tuotettu syaanivetyhappo ja vähiten metanolin osuus.

Viimeisten kolmen vuoden asetonin, metanolin ja akryylinitriilin hintakorrelaatiotestin mukaan ACH-menetelmän MMA:n korrelaatio asetonin kanssa on noin 19 %, metanolin kanssa noin 57 % ja akryylinitriilin mukaan noin 18 %. Voidaan nähdä, että tämän ja MMA:n kustannusosuuden välillä on kuilu, jossa asetonin korkea osuus MMA:n kustannuksista ei voi heijastua sen hintavaihteluihin ACH-menetelmän MMA:n hintavaihteluihin, kun taas hintavaihtelut metanolilla on suurempi vaikutus MMA:n hintaan kuin asetonilla.

Metanolin kustannusosuus on kuitenkin vain noin 7 % ja asetonin noin 26 %. MMA:n arvoketjun tutkimisen kannalta on tärkeämpää tarkastella asetonin kustannusmuutoksia.

Kaiken kaikkiaan ACH MMA:n arvoketju muodostuu pääosin asetonin ja metanolin kustannusten vaihteluista, joista asetonilla on suurin vaikutus MMA:n arvoon.

Toimialaketju II: C4-menetelmä MMA-arvoketju

C4-menetelmän MMA:n arvoketjussa sen raaka-aineet ovat isobuteeni ja metanoli, joista isobuteeni on erittäin puhdas isobuteenituote, joka tulee MTBE-krakkauksen tuotannosta. Ja metanoli on teollinen metanolituote, joka tulee hiilen tuotannosta.

C4 MMA:n kustannuskoostumuksen mukaan muuttuvakustannusisobuteenin yksikkökulutus on 0,82 ja metanoli 0,35. Tuotantotekniikan kaikkien edistyessä yksikkökulutus on laskenut teollisuudessa 0,8:aan, mikä on laskenut jonkin verran C4 MMA:n kustannuksia. Loput ovat kiinteitä kustannuksia, kuten vesi-, sähkö- ja kaasukustannukset, rahoituskulut, jätevedenkäsittelykustannukset ja muut.

Tässä erittäin puhtaan isobuteenin osuus MMA:n hinnasta on noin 58 % ja metanolin osuus MMA:n hinnasta noin 6 %. Voidaan nähdä, että isobuteeni on suurin muuttuva kustannus C4 MMA:ssa, jossa isobuteenin hinnanvaihtelulla on valtava vaikutus C4 MMA:n hintaan.

Erittäin puhtaan isobuteenin arvoketjun vaikutus juontaa juurensa MTBE:n hintavaihteluihin, sillä se kuluttaa 1,57 yksikköä ja muodostaa yli 80 % erittäin puhtaan isobuteenin kustannuksista. MTBE:n hinta puolestaan ​​tulee metanolista ja preeetteri C4:stä, jossa preeetteri C4:n koostumus voidaan liittää arvoketjun raaka-aineeseen.

Lisäksi on huomioitava, että erittäin puhdasta isobuteenia voidaan valmistaa tert-butanolin dehydrataatiolla ja jotkut yritykset käyttävät tert-butanolia MMA-kustannuslaskelman perustana ja sen tert-butanolin yksikkökulutus on 1,52. Tert-butanolin 6200 yuania/tonnilaskelman mukaan tert-butanolin osuus MMA-kustannuksista on noin 70 %, mikä on suurempi kuin isobuteeni.

Toisin sanoen, jos käytetään tert-butanolin hintasidosta, C4-menetelmän MMA:n arvoketjun vaihtelua, tert-butanolin vaikutuspaino on suurempi kuin isobuteenin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että C4 MMA:ssa arvonvaihtelun vaikutuspaino on luokiteltu korkeasta matalaan: tert-butanoli, isobuteeni, MTBE, metanoli, raakaöljy.

Toimialaketju III: Eteenin karbonyloinnin MMA-arvoketju

Kiinassa ei ole MMA:n teollista tuotantotapaa eteenikarbonylaatiolla, joten arvonvaihtelun vaikutusta ei voida spekuloida todellisella teollisella tuotannolla. Eteenin karbonyloinnissa eteenin yksikkökulutuksen mukaan eteeni on kuitenkin suurin kustannusvaikutus tämän prosessin MMA-kustannuskoostumukseen, joka on yli 85 %.

 
Toimialaketju IV: PMMA-arvoketju

PMMA, MMA:n päätuotteena, muodostaa yli 70 % MMA:n vuosikulutuksesta.

PMMA:n arvoketjukoostumuksen mukaan, jossa MMA:n kulutusyksikkökulutus on 0,93, MMA lasketaan 13 400 yuania/tonni ja PMMA 15 800 yuania/tonni, MMA:n muuttuva kustannus PMMA:ssa on n. 79 %, mikä on suhteellisen korkea prosenttiosuus.

Toisin sanoen MMA:n hinnanvaihtelulla on vahva vaikutus PMMA:n arvonvaihteluun, mikä on vahva korrelaatiovaikutus. Viimeisten kolmen vuoden hintavaihteluiden korrelaation mukaan näiden kahden välinen korrelaatio on yli 82 %, mikä kuuluu vahvan korrelaation vaikutukseen. Siksi MMA:n hinnanvaihtelu aiheuttaa suurella todennäköisyydellä PMMA:n hintavaihtelun samaan suuntaan.